Pianotontun tarina

“Henget soivat tuhansissa hehkuvissa väreissä päivin ja öin. Ne sytyttivät musiikkina kuulijan sydämeen kaiken sen, mitä ikinä on mahdollista tuntea. Sointuhenget olivat haltijoiden kallein aarre.”

Sadun taika

Lapsuudessani sadut olivat vahvasti läsnä. Vanhemmat ja isovanhemmat lukivat meille ääneen niin vanhoja klassikoita kuin uudempia kertomuksia. Myöhemmin teatteri, elokuvat ja tietokonepelit olivat tärkeitä mielikuvituksen ruokkijoita.

Idea Pianotontun tarinalle heräsi pianoja virittäessä. Vireen kuuntelu on monotonisuudessaan omanlaistaan meditointia. Ajatus tyhjenee arkipäivän asioista.

Erään ”meditaation” aikana syttyi ajatus siitä, miten mielenkiintoinen paikka piano olisi asua, jos olisi todella pieni. Jännittävä paikka sokkeloineen ja piilopaikkoineen.

Pianon lukemattomat pienet osat vaativat tarkkaa huolenpitoa. Kuka tässä työssä parempi olisi kuin pianotonttu? Pianonvirittäjän avustuksella, totta kai.

Toisaalta kalusteena yksi ja sama piano voi olla tärkeä osa kodin tuntua jopa usealle sukupolvelle. Sen äärellä kasvetaan, soitetaan, iloitaan ja koetaan myös elämän suruja. Minkälaisia tarinoita 100-vuotias piano voisikaan kertoa!

Kuka tietää, minkälaisiin maailmoihin pianon sisältä löytyy reitti, jos seikkailua etsii…

Projektin kuulumiset

Tarinasta on suunnitelmissa kuunnelman tekeminen. Tekstiversio ei ole toistaiseksi saatavilla.

Edellinen
Edellinen

Viina! -performanssi